Aamulla kouluun, päivä taidehistorian luennolla, nopsaa syömään ja töihin.
Vihdoin kotona.
Perseeseen sattuu, kauheesti istumista huonoilla tuoleilla.
En kyllä ymmärrä miksi ihmiset on aina perjantaina ihan innoissaan, mä olen aina töissä tai koulussa JA töissä… Joka perjantai ilta kuitenkin duunissa tai nukkumassa univelkoja pois ja valmistautumassa viikonlopun töihin.
En myöskään käsitä maanantain inhoamista. Maanantai on parasta! Silloin on joko vapaata tai vain koulua. Uusi viikko alkaa ja työntäyteiseen viikonloppuun on matkaa. On aikaa katsella telkkaria ja illalla käydään joogassa ja juodaan teetä, ihanaa.
Eikun, ymmärrän sittenkin, olinhan ennen itsekin perjantai-bilettäjä ja maanantai-inhoaja.
Mä olen vain tulossa vanhaksi.
Nyt odotan vain maanantai vapaata ja joogatuntia, vielä kaksi päivää. Jaksaa, jaksaa. Sitten on luvassa viikonloppu vapaa ensiviikolla, luksusta!
Väännetäänpäs tähän vielä nämä loput pokkarikuvat kovalevyn pimeimmistä syövereistä. Jatkoa näille.
Tiistaina tulee sitten uusi filmi uunista ulos. Ah.
Sieltä saattaa paljastua jopa kuva nolosta pienestä taiteilijasta ensimmäisessä omassa näyttelyssään, huutelemassa ihmisille 'menkää pois, täällä ei ole mitään nähtävää'.
Ei, se ei ollut performanssi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti